Lähdöntunnelmaa
Seisoa autiolla asemalaiturilla
Ja odottaa pikajunaa
---
Tunnen, että olen taas luisumassa alas. Ahdistaa ja masentaa. En usko, että pystyn palaamaan yliopistolle. Eihän minun kotiopiskelustanikaan ole moneen päivään tullut mitään. En pysty keskittymään tai kiinnostumaan.
Ja luennoille meneminen pelottaa. Kun viimeksi menin luennolle, aloin itkeä. Päädyin sen jälkeen paniikkikohtauksen kourissa meren rantaan, miettien kuinka voisin kävellä jäälle ja hukuttautua kaukana siintävään sulaan.
Mihin minun hyvä vointini on hajonnut? Sainhan viimeksi tiistaina sähköäkin, sen pitäisi kantaa. Jos kahden viikon välein annettava ylläpitosähköhoito ei autakaan, mitä minun kanssani pitäisi oikein tehdä?
Ja itsetuhoiset ajatukset ovat palanneet. Päivä"torkuillani" en pystynyt muuta miettimäänkään. Eilen illalla joku oli jäänyt Huopalahden asemalla junan alle, varmaan hypännyt. Syvälle, syvälle työntämäni suunnitelma samasta nosti tänään päätään.
Seisoa autiolla asemalaiturilla
Ja odottaa pikajunaa
---
Tunnen, että olen taas luisumassa alas. Ahdistaa ja masentaa. En usko, että pystyn palaamaan yliopistolle. Eihän minun kotiopiskelustanikaan ole moneen päivään tullut mitään. En pysty keskittymään tai kiinnostumaan.
Ja luennoille meneminen pelottaa. Kun viimeksi menin luennolle, aloin itkeä. Päädyin sen jälkeen paniikkikohtauksen kourissa meren rantaan, miettien kuinka voisin kävellä jäälle ja hukuttautua kaukana siintävään sulaan.
Mihin minun hyvä vointini on hajonnut? Sainhan viimeksi tiistaina sähköäkin, sen pitäisi kantaa. Jos kahden viikon välein annettava ylläpitosähköhoito ei autakaan, mitä minun kanssani pitäisi oikein tehdä?
Ja itsetuhoiset ajatukset ovat palanneet. Päivä"torkuillani" en pystynyt muuta miettimäänkään. Eilen illalla joku oli jäänyt Huopalahden asemalla junan alle, varmaan hypännyt. Syvälle, syvälle työntämäni suunnitelma samasta nosti tänään päätään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti