Ahdistaa. Ei siinä kyllä ole mitään uutta. Olen nyt sinnitellyt ilman Diapamia. En ensin tarvinnut sitä, oikeasti, varmaan pariin viikkoon, mutta nyt päiväsairaalassa aloitettuani on ahdistanut ensinnäkin siellä päivittäin, lisäksi kotonakin lähes päivittäin.
Mutta olen sinnitellyt ilman lääkettä. Haluan kai vain testata itseäni, miten pärjään. Viikonloppuna on kyllä sellaista menoa, että aion pitää Diapamit mukana ja ottaakin niitä, jos ahdistus iskee, jotta selviän viikonlopusta.
Siitä tulee nimittäin aika rankka. Olen yötä poissa kotoa ja olen jatkuvasti muiden ihmisten seurassa. Suurin osa on onneksi tuttuja ja tuntemattomatkin niistä eivät ole superpelottavia, mutta pelkään silti. Kun jännitän tuttujakin.
Mutta olen sinnitellyt ilman lääkettä. Haluan kai vain testata itseäni, miten pärjään. Viikonloppuna on kyllä sellaista menoa, että aion pitää Diapamit mukana ja ottaakin niitä, jos ahdistus iskee, jotta selviän viikonlopusta.
Siitä tulee nimittäin aika rankka. Olen yötä poissa kotoa ja olen jatkuvasti muiden ihmisten seurassa. Suurin osa on onneksi tuttuja ja tuntemattomatkin niistä eivät ole superpelottavia, mutta pelkään silti. Kun jännitän tuttujakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti