Tänään iltapäivä meni ahdistuessa. Olin ottamassa päikkäreitä, kun ahdistus ja itsetuhoajatukset vain iskivät jostain. Oli lähellä, että olisin katsonut juna-aikatauluja täksi illaksi.

Ahdistus iski vielä piikkinä juuri, kun olin lähdössä veljen luokse. Diapamin turvin sitten lähdin, ja oli kyllä hyvä että lähdin kuitenkin. Jotenkin se lasten hääräämisen seuraaminen helpotti oloa, sai muuta ajateltavaa.

Tykkään kyllä tosi paljon veljeni perheestä. Pystyn olemaan heidän seurassaan suht luonnollisesti, vaikka viime tapaamisestamme onkin aikaa. Ei ollut edes vaikea olo, vaikka olin kyllä hiljaa suurimman osan ajasta. Kommentoin vain väliin parilla sanalla. Kutsuivat käymään uudestaankin. Aion kyllä käyttää sitä kutsua.

Minulta jäi tänään imuroiminen väliin, kun ahdisti niin paljon. Harmi, olen yrittänyt joka päivä tehdä edes jotain kotitöitä, mutta nyt jäi välistä. Huomenna on kyllä pakko käydä ruokakaupassa, mutta yritän jaksaa myös imuroida.